Alkoholi ja Suomi

Jos katsotaan Suomen alkoholinkulutuksessa historiaan, päästään vuoteen 1919 jolloin astui voimaan alkoholinkieltolaki. Laki oli voimassa peräti vuoteen 1932 asti. Kieltolain aikakauden jälkeen Suomessa otettiin käyttöön niin sanotut viinakortit. Viinakortilla ostettiin alkoholipitoisia juomia korttiin merkitystä myymälästä ja korttiin kirjattiin ylös ostot. Viinakorteilla pyrittiin minimoimaan mahdollisuudet alkoholin päätymisestä salakauppaan ja viinakorteilla pystyttiin valvomaan sekä säännöstelemään ostoksia. Jos viinakorttia katsottiin käyttävän liiaksi, myymälä saattoi ottaa kortin asiakkaalta pois tai hän saattoi saada nuhteita.

Viinakortit saivat väistyä keskiolutlain myötä

1969 Hyväksyttiin keskiolutlaki, joka mahdollisti kolmosoluen myynnin ruokakaupoissa. Keskiolutlakia pidetään merkittävimpänä muutoksena Suomalaisessa alkoholilaissa sitten kieltolain päättymisen jälkeen.

Suomessa alkoholilailla yritetään ohjata alkoholin kulutusta, ehkäistä sen aiheuttamia haittoja niin yksityishenkilölle kuin yhteiskunnallekin.

Suomessa keskustellaan paljon siitä kuinka paljon alkoholia koskevia rajoituksia ja sääntöjä meillä on. Lainsäädäntöä tutkiskelemalla ja vertaillessa niitä muihin pohjoismaihin, voimme todeta Suomessa olevan Pohjoismaiden toiseksi löysin politiikka koskien alkoholia.

Suomessa Alkolla on pisimmät aukioloajat verrattuna muihin maihin. Alkoholin myymisen ja klubien aukioloaikojen suhteen Suomessa on joustavuutta. Pohjoismaista vain Tanskassa on alkoholilain suhteen vapaampaa kuin Suomessa. Suomen sijoitus alkoholilakien listalla perustuu siihen, ettei muissa pohjoismaissa ole tehty muutoksia alkoholilakien suhteen viime aikoina.

Suomessa kevennettiin alkoholilakia maaliskuussa 2018

Suomen alkoholilakia kevennettäessä 2018 alkoholin anniskelu koki merkittäviä muutoksia. Anniskelu on uusien lakimuutosten myötä entistä vapaampaa ja vähemmän rajoitettua. Uuden lain myötä anniskelupaikkojen ilmoitukset anniskelumyyntiä koskevista tiedoista tehdään kerran puolessa vuodessa, ennen muutosta ilmoitukset tuli tehdä neljästi vuodessa. Ilmoituksissa tulee kertoa anniskelumyynnin arvo, henkilökunnan koko sekä vähittäismyynnin arvo jos anniskelupaikka harjoittaa vähittäismyyntiä.

Uusi laki mahdollistaa anniskelupaikkojen, joilla on B ja C luvat, myydä kaikkia alkoholijuomia. Alkoholia anniskelevat yritykset voivat uuden lain myötä hakea vähittäismyyntilupaa koskien enintään 5,5% alkoholijuomia. Vähittäismyynnillä tarkoitetaan alkoholin myymistä ostettavaksi kotiin. Vähittäismyynnin kohteena olevia alkoholijuomia ei nautita anniskelupaikassa. Vähittäismyyntiä saa harjoittaa klo 09-21 välisenä aikana.

Uuden alkoholilain mukana poistuivat niin sanotut tilapäiset anniskeluluvat. Tilapäisten lupien tilalle tulivat määräaikaiset anniskeluluvat, joita voivat hakea esimerkiksi tapahtumat ja festivaalit. Tapahtumissa voidaan anniskella alkoholia pelkällä ilmoituksella, jos tapahtuma on etukäteen hyväksytty anniskelualueeksi.

Alkoholijuomien saa anniskella kello 09-01:30, ja tämän jälkeen tunnin voi nauttia alkoholijuomia. Anniskelua voi jatkaa kello 01:30 jälkeen neljään asti, jos asiasta tehdään aluehallintovirastolle ilmoitus. Anniskelualueita koskevat rajoitukset ovat uuden lain myötä vähemmän rajalliset. Uusi laki mahdollistaa yhteisiä anniskelualueita esimerkiksi tapahtumissa, sekä alkoholijuomien kuljettaminen tilaisuuksissa on vapaampaa. Anniskelualueella on mahdollista myydä myös muita tuotteita, esimerkiksi syötävää.

Uudessa alkoholilaissa ei kielletä alkoholin myymistä velaksi. Tämä muutos mahdollistaa alkoholin ostamisen esimerkiksi mobiilisovellusten avulla. Alkoholin kerta-annosmäärää ei ole uudessa laissa rajoitettu.

Vähän alkoholia sisältäviä tuotteita saa myydä ilman erillistä lupaa. Alle 2,8% alkoholia sisältäviä tuotteita myydäkseen ei tarvitse vähittäismyyntilupaa.

Uusi alkoholilaki nosti ruokakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosentteja. Nykyään ruokakaupoista voi ostaa enintään 5,5% sisältäviä alkoholijuomia entisen 4,7% sijaan.

Suomessa alkoholinkäyttö on lisääntynyt hurjasti, jos verrataan vuosikymmeniä taaksepäin. Suomalaiset käyttävät tänä päivänä alkoholia yli viisi kertaa enemmän kuin esimerkiksi 1950 luvulla. Jos lasketaan alkoholinkulutusta ihmistä kohden, luvuksi tulee kahdeksan ja puoli litraa sataprosenttista alkoholia yhtä suomalaista kohden vuodessa.

Suomalaisten keskuudessa alkoholia käytetään hyvin eri tavoin. Osa ei juo alkoholia lainkaan, jotkut kohtuudella ja toiset juovat hyvin paljon, jopa liiaksi asti. 10% Suomalaisista kuluttaa puolet kaikesta alkoholista. Naisista 10% ja miehistä 5% juo alkoholia viikon aikana yli riskirajojen. Suomessa alkoholia käytetään ylivoimaisesti eniten viikonloppuisin. Suomalaiset juovat alkoholia hyvin humalahakuisesti, ja sitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä.

Alkoholin käytön yhteydessä puhutaan useasti riskirajoista ja annoksista. Alkoholin juomisen riskirajana pidetään miehillä seitsemää annosta alkoholia ja naisilla viittä annosta. Viikkotasolla miesten juomisen riskiraja on 24 annosta ja naisten 16 annosta. Yksi annos on 0,33 tölkki mietoa alkoholia tai 12cl lasi mietoa viiniä tai 4cl viinaa.

Alkoholi vaikuttaa jokaisen kehoon eri tavalla. Yleisesti ottaen miehet sietävät naisia paremmin alkoholia. Promillerajoissa ei tulisi koskaan ylittää yli 1 promillen humalaa. On tutkittu, että jos humala ylittää yhden promillen riskit juomisen suhteen suurenevat räjähdysmäisesti.

Maantieteellisesti katsottuna Suomessa juodaan eniten alkoholia Pohjois-Suomessa. Eniten alkoholia käytetään Utsjoella. Suurimpien alkoholinkuluttajakuntien listalle sijoittuivat myös Pertunmaa, Enontekiö, Kittilä, Kolari, Inari sekä Kustavi.